Vääristeltyä totuutta ja piilomainontaa?

Saimme ravitsemusviestinnän kurssilla kirjoitustehtävän, jossa tarkoituksena oli harjoitella esimerkiksi lehtijutun tai mielipidekirjoituksen kirjoittamista. Aluksi tarkoituksenani oli laatia asiallinen lehtijuttu kandityöni aiheeseen liittyen. Suunnitelmani kuitenkin muuttuivat, kun törmäsin ravintolisiä käsittelevään juttuun eräässä liikuntaan, ravintoon, terveyteen ja hyvään oloon keskittyvässä naisten lehdessä. Jutun luettuani päätin hetkessä, että haluankin antaa jutusta palautetta lehden toimitukseen.


Vääristeltyä totuutta ja piilomainontaa?

Lukiessani lehtenne (10/2011) juttua "Voitelua vastustuskyvylle?" minua hämmästytti asiantuntijanne kommentit. Ravitsemusasiantuntijanne väitti, että vitamiinien saanti ruoasta on käytännössä mahdotonta, ja että erään tutkimuksen mukaan monipuolista ruokaa pitäisi syödä 12 kiloa päivässä, jotta tarve täyttyisi. Väite kuulostaa rajulta ja on täysin yleisen käsityksen vastainen. Suomalaisväestön ravintoaineiden saantia selvittävän Finravinto -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat ravinnosta, D-vitamiinia lukuun ottamatta, lähes jokaista vitamiinia yli suositusten. D-vitamiini onkin ainut vitamiini, jota suositellaan ravintolisänä lähes koko väestölle. Muita ravintolisiä suositellaan tapauskohtaisesti vain tietyille erityisryhmille, kuten raskaana oleville tai imeytymishäiriöistä kärsiville. Vitamiinilisät ovat siis tarpeen korvaamaan lisääntynyttä tarvetta tai menetystä, ei tuplaamaan terveen ihmisen vastustuskykyä.

Toisin kuin asiantuntijanne suosittelee, ravintolisien yletön käyttö ei edistä terveyttä vaan voi olla terveydelle haitallistakin. Viime viikkoina keskustelua on herättänyt yhdysvaltalainen tutkimus, jossa seurattiin naisväestön ravitsemuslisien käyttöä. Tutkimuksessa havaittiin tiettyjen ravintolisien käytön olevan yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Puuttumatta tässä tarkemmin tutkimuksen yksityiskohtiin, voidaan kuitenkin todeta sen nostaneen tärkeän aiheen esille. Jokaisen tulisi muistaa, että monipuolinen ruokavalio kattaa lähes kaikkien vitamiinien tarpeen, eikä ravintolisiä tarvita kuin erityistapauksissa.

Viime aikaisten tutkimustulosten valossa tuntuukin kyseenalaiselta, että lehdessänne ravitsemusasiantuntija suosittelee koko väestölle vitamiineja purkista. Lehtenne lukijakunta koostuu enimmäkseen naisista, jotka ovat kiinnostuneet ravinnosta ja liikunnasta. He eivät todellakaan ole se ryhmä, joka ravintolisiä tarvitsee. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että juuri terveydestä kiinnostuneet naiset ovat ravintolisiä eniten kuluttava ryhmä. Johtuuko se osin juuri tällaisesta kirjoittelusta? Lisäksi itseäni häiritsee, että käytätte tällaisessa jutussa asiantuntijaa, joka mainostaa kotisivuillaan omaa ravintolisäkauppaansa. Varmasti löytyisi myös puolueettomia ja yleistä mielipidettä edustavia asiantuntijoita.

Terveisin ravitsemustieteen opiskelija Essi


Tein kirjoituksen aluksi vain kurssin tehtävää varten, mutta viime viikolla rohkaistuin, ja lähetin jutusta oikeasti palautetta lehden toimitukseen.

Tuntuu, että nykyään monet asiallisemmatkin julkaisut ovat täynnä kaikenlaisia juttuja, joiden todenperäisyyttä joutuu välillä kyseenalaistamaan. Mielestäni mitä tahansa saa tuoda esille mielipiteenään, mutta väärät faktat tai turhan subjektiivinen näkemys "asiajutuissa" harmittaa. Mitä mieltä te muut olette; pitäisikö tällaiset jutut jättää omaan arvoonsa, eikä lähteä oikomaan vääriä totuuksia? Vai onko asiallisen ja perustellun palautteen lähettäminen ok? Millaiset väärät faktat ovat saaneet teidät tarttumaan kynään ja kirjoittamaan juttuun korjauksen tai vastineen?