Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan suomalaisista 6 % karppaa. Lisäksi löytyy enemmän niitä, jotka ovat vähentäneet hiilihydraattien määrää tai parantaneet sen laatua ruokavaliossaan. Leipomoalan tuoreesta toimialaraportista käy ilmi, että jopa 40 % on karppauksen innoittamana vähentänyt leivän syöntiä tänä vuonna. Näiden lukujen valossa suurin osa suomalaisista karppaajista näyttää olevan ”vähän karppaajia”. Moni mieltää itsensä karppaajaksi, kun on vaihtanut vehnäleivän ruisleipään tai jättänyt pullat pois. Tämä ei kuitenkaan täytä tiukimman karppauksen määritystä, jossa hiilihydraattien määrät vedetään todella alas, eikä sijaa runsashiilihydraattisille leiville juuri ole. ”Vähän karppaamisessa” ei ole mitään pahaa, päinvastoin se on usein esimerkillistä syömistä. Mielestäni sitä voisi kuitenkin mieluummin nimittää ravitsemussuositusten mukaiseksi syömiseksi. Vai eikö kuullostakin jotenkin tutulta:
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa neuvotaan, että hiilihydraattisuositus toteutuu käytännössä, kun lisätään täysjyväviljavalmisteiden, erityisesti ruisleivän, ja juuresten, vihanneksien sekä hedelmien ja marjojen osuutta ruokavaliossa ja vähennetään sokerin ja paljon sokeria sisältävien elintarvikkeiden käyttöä.
Huomion kiinnittäminen hiilihydraattien laatuun ei ole ”vähän karppaajien” keksimää, vaikka sellaisen käsityksen on viime aikoina saanut. Ravitsemussuosituksissakaan meitä ei neuvota täyttämään päivittäistä energiantarvettamme ranskanleivällä ja korvapuusteilla. Päinvastoin, ruisleivän roolia korostetaan ja runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden käyttöä suositellaan rajoittamaan. Itse en ainakaan näe tällaisen kohun arvoista eroa ”vähän karppaavien” ja ravitsemussuositusten mukaan syövien ruokavalioissa. Voitaisiinko siis harkita rauhaa, saman asian puolestahan tässä taistellaan.
Virallisia ravitsemussuosituksia arvostellaan, koska onhan niissä oltava vikaa, kun ihmiset lihovat ja sairastuvat. Suositukset ja niiden toteutuminen on kuitenkin eri asia. Harva syö ravitsemussuositusten mukaisesti, itsellänikin on siinä parantamisen varaa. Ennen kuin lähdetään etsimään vaihtoehtoista dieettiä, voitaisiin ensin skarpata suositusten noudattamisessa, ja katsoa tuoko jo se hyvää oloa. Kun ruokavalion perusta on kunnossa, voi miettiä onko vielä halua tiukentaa esimerkiksi hiilihydraattien saantia vaikkapa painonhallinnan takia.
essi
lähteitä
Ravitsemussuosituksista http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ravitsemussuositus2005.fin.pdf
Taloustutkimuksen kyselystä http://www.hs.fi/kotimaa/Yle+Kuusi+prosenttia+suomalaisista+karppaa/a1305549415223
Leipomoalan toimialaraportista http://www.hs.fi/talous/Lähes+puolet+kuluttajista+vähentänyt+leivän+syöntiä/a1305549383307
